Raudanpuutteen hoito
Raudanpuutteen arvioinnissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti potilaan oireet, raudanpuutteelle altistavat tekijät sekä laboratoriotulokset. Hemoglobiiniarvo ei ole luotettava raudanpuutteen mittari, sillä se laskee vasta kun rautavarastot ovat tyhjentyneet. Kun raudanpuute on todettu, seuraavaksi tulee selvittää raudanpuutteen syy.
Verikokeissa tutkitaan verenkuvan lisäksi ferritiini. Täydentävinä tutkimuksina voidaan käyttää plasman transferriinin rautakyllästeisyyttä (fP-Trfesat), liukoisen transferriinireseptorin pitoisuutta (P-TfR) ja CRP-määritystä, joilla raudanpuute voidaan osoittaa tulehdustiloissakin.
Raudanpuutteen ensisijainen hoito on aina suun kautta otettava rautavalmiste. Sopivan rautalisän löytämiseksi kannattaa kokeilla eri valmisteita, sillä on yksilöllistä mikä rautavalmiste sopii kenellekin. Suun kautta rautaa ei voi kertyä liikaa, ellei potilas sairasta hemokromatoosia tai talassemiaa, jolloin liiallinen raudansaanti voi olla haitallista terveydelle. Rautalisää tulisikin syödä vain lääkärin ohjeistuksen mukaisesti.
Jos suun kautta otettava rautalisä ei imeydy, voidaan raudanpuutetta hoitaa suoneen annettavalla rautainfuusiolla. Raudanpuute korjataan yleensä rautainfuusiolla myös dialyysipotilaille, sydämen vajaatoimintapotilaille ja tulehduksellisista suolistosairautta sairastaville. Rautainfuusiota voidaan harkita myös potilaille, joilla on vaikea raudanpuuteanemia tai raudanpuutteen korjaustarve on kiireellinen, kuten ennen suuria leikkauksia.
Ferritiini
Ferritiinipitoisuutta (P-Ferrit tai S-Ferrit) käytetään elimistön rautavarastojen mittarina.
Ferritiini on akuutin faasin proteiini, joka tarkoittaa että sen pitoisuus suurenee monissa tulehdustiloissa, kuten kroonisissa munuaistaudeissa, nivelreumassa, muissa autoimmuunitaudeissa, infektioissa ja syöpäsairauksissa. Tulehdus saattaa nostaa ferritiiniarvon 3 – 5 kertaiseksi. Yhdessä ferritiinin kanssa kannattaakin tarkistaa myös tulehdusarvo (P-CRP) ja lasko (B-La).
Rautavarastot ovat tyhjät kun ferritiini on pienempi kuin 30 µg/l. Kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa, munuaisten vajaatoiminnassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa ferritiinipitoisuus alle 100 µg/l tai transferriinin saturaatio alle 20% osoittavat asiantuntijasuosituksen mukaan raudanpuutetta.
Ehdotonta ferritiinipitoisuuden arvoa, joka sulkisi pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Raudanpuutteen toteaminen lähtee potilaan oireista, jotka viittaavat raudanpuutteeseen.